Etsivällä vanhustyöllä syrjäytymisvaarassa olevat ikääntyneet palveluiden piiriin
Mitä etsivällä vanhustyöllä tarkoitetaan?
Etsivä vanhustyö on tärkeä osa gerontologista sosiaalityötä. Etsivässä vanhustyössä halutaan löytää ne haastavissa tilanteissa, palvelujen ulkopuolella sekä syrjäytymisvaarassa olevat, vaikeasti tavoitettavissa olevat ikääntyvät, joiden lähipiiri voi myös olla olematon. (Pietilä̈ & Saarenheimo 2017.) Ikääntyneen syrjäytyminen ei tapahdu sattumalta ja ilman syytä, vaan ikääntyneiden palveluissa on usein myös erilaisia ehtoja ja mittareita, joita heidän täytyy ylittää päästäkseen palveluihin (Kuikka 2015). Ikääntyvien maahan muuttaneiden syrjäytymisriskiä lisää muun muassa heikko kielitaito, uuden kotimaan vieras elämäntapa, heikko sosiaalinen tukiverkosto sekä yhä enemmän palveluiden siirtyminen digitaalisiksi (Linderborg 2012).
Etsivässä vanhustyössä käytetään paljon erilaisia menetelmiä auttaa syrjäytymisvaarassa olevia ikääntyneitä: muun muassa verkostotyö, matalan kynnyksen kohtaamispaikat sekä palveluohjaus- ja neuvontapisteet, jalkautuminen ikääntyvän arkea lähelle, ryhmätoiminnot sekä puskaradio.
Etsivä vanhustyö ja ikääntyvät Suomeen muuttaneet
Valmistuin Sosionomi YAMK:ksi joulukuussa 2021 Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Opinnäytetyön tein aiheesta etsivä vanhustyö ja ikääntyvät maahan muuttaneet. Minulla oli ilo tehdä yhteistyötä JADE-toimintakeskuksen kanssa. Yhdessä neljän eri Jaden vertaisryhmän kanssa keskustelimme etsivän vanhustyön toimivista menetelmistä ja siitä, miten niitä voidaan soveltaa ikääntyvien vieraskielisten parissa tehtävään työhön, ehkäisten heidän syrjäytymistään ja lisäten yhteiskuntaan osallistumistaan.
Keskusteluissa nousivat vahvasti esille puskaradion merkitys; jo toiminnassa mukana olevat ikääntyneet kertovat toiminnasta eteenpäin uusille ihmisille. Lähes jokainen ryhmiin osallistunut oli tullut toimintaan mukaan ystävänsä tai tuttavansa kautta. Omankielinen vertaistoiminta sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikat koettiin todella tärkeäksi. Ikääntyneet toivat haastatteluissa esille, kuinka heidän elämänlaatunsa on parantunut ja osallisuuden tunne on lisääntynyt, heidän osallistuessaan mukaan Jaden toimintaan.
Haastatteluissa kävi ilmi, kuinka tulevaisuudessa tulee kehittää yhä enemmän tapoja, joilla voidaan hyödyntää monipuolisesti monikulttuurista työntekijäjoukkoa. Omankieliset työntekijät voisivat toimia muun muassa suomalaisen työntekijän työparina, vertaisena, tulkkina tai omankielisen ryhmän ohjaajana.
Verkostotyö ja omankielinen mainonta ovat myös tärkeässä asemassa tavoittaa uusia ikääntyneitä Suomeen muuttaneita palveluiden piiriin. Haastatteluissa nostettiin esille, kuinka tärkeää on mainostaa toimintaa omalla kielellä paikoissa, missä ikääntyneet pääasiassa liikkuvat. Näistä paikoista esille nostettiin terveyskeskukset, sosiaalitoimistot, lähikaupat, työvoimatoimistot sekä Kela. Tärkeää on mainostaa toimintaa myös verkostokumppaneille, jotta työssään ikääntyneitä vieraskielisiä kohtaavat, esimerkiksi lääkärit tai sosiaalityöntekijät, osaisivat ohjata ikääntyneitä heille soveltuvaan toimintaan mukaan.
Työelämäyhteistyötä JADE-toimintakeskuksessa
Yhteistyö Jade yhteisö ry:n kanssa oli antoisa. Aina JADE-toimintakeskuksessa vieraillessa koin olevani tervetullut ja lukuisat keskustelut työntekijöiden kanssa sekä ryhmähaastattelut laajensivat paljon näkemystäni ikääntyvien joukon moninaisuudesta. Ikääntyvät maahan muuttaneet ovatkin moninainen ryhmä, joiden palvelutarpeet eivät ole keskenään samanlaisia. Jade yhteisö ry:n kaltaisia toimijoita tarvitaan tuomaan yhä enemmän näkyville moninaisista taustoista tulevien ikääntyneiden tarpeita. Tärkeintä on nähdä aina se yksilö siellä kaiken takana ja jatkossa miettiä, miten voimme huomioida erilaisten ikääntyneiden tarpeet vanhuspalveluissa ja toteuttaa palveluita yhdenvertaisesti kaikille.
Tällä hetkellä etsivää vanhustyötä sekä työtä ikääntyneiden maahan muuttaneiden parissa tehdään pitkälti järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden johdolla. Tulevaisuudessa on tärkeää saada etsivä vanhustyö vakiinnutettua osaksi kuntien tarjoamia vanhuspalveluita, jotta saadaan enemmän resursseja kohdistettua etsivään vanhustyöhön. Parhaimmillaan etsivä vanhustyö ennaltaehkäisee raskaampien vanhuspalveluiden ennen aikaista käyttöä ja tukee ikääntyneiden pitempää kotona asumista.
Haluan kiittää kaikkia opinnäytetyöhöni osallistuneita ryhmäläisiä, jotka uskalsivat rohkeasti osallistua ryhmähaastatteluihin ja ideoida tapoja tavoittaa uusia ikääntyviä mukaan toimintaan. Kiitos myös Jadelle miellyttävästä yhteistyöstä ja iso kiitos kaikille ryhmien vertaisohjaajille, jotka mahdollistitte ryhmähaastattelujen onnistumisen.
Hyvää alkanutta vuotta 2022 kaikille!
Anne Heiskanen-Erhinmwingbovo
Lähteet
Heiskanen-Erhinmwingbovo, Anne 2021. Etsivä vanhustyö ja ikääntyvät maahan muuttaneet. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavana osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121425985
Kuikka, Anu 2015. Etsivä vanhustyö meillä ja muualla - raportti suomalaisista ja eurooppalaisista käytännöistä. Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 1/2015. Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto ry. Saatavana osoitteessa: https://www.valli.fi/wp-content/uploads/2019/11/Etsiva_vanhustyo-raportti_2015.pdf
Linderborg, Hilkka 2012. Hennattuja partoja – Ikääntyvät somalimiehet ryhmätoiminnassa. Saatavana osoitteessa: https://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=f932e34b-0356-44c4-82be-1c75cf7fd27d
Pietilä, Minna & Saarenheimo, Marja 2017. Ilmeikäs arki: Tutkimus ikääntyneistä ihmisistä järjestöjen kehittämistoiminnassa. Eloisa ikä, vuosista viis. STEA, Vanhustyön keskusliitto. Saatavana osoitteessa: https://vtkl.fi/wp-content/uploads/2019/07/Ilmeik%C3%A4s-arki.pdf