Kokonaisvaltainen hyvinvointitoiminta
Metropolia Ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijoina meille tarjoutui mahdollisuus tehdä opintoihin kuuluva projekti, sen suunnittelu ja toteutus JADE-
toimintakeskuksessa. Otimme haasteen ilolla ja mielenkiinnolla vastaan. Päädyimme tuottamaan luennon ikääntyvän kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista päättäen sen lyhyeen mindfulness-rentoutusharjoitukseen. Lisäksi JADE:n toiveena oli saada ryhmäläisiltään asiakaspalautetta Ikävertaisesta liikuntakaveriksi -hankkeen toiminnasta; onko se koettu hyödylliseksi ja kuinka paljon se on vaikuttanut ikääntyvien omiin liikuntatottumuksiin.
Ikävertaisesta liikuntakaveriksi – hankkeen tarkoituksena on edistää vieraskielisten ja suomenkielisten ikääntyneiden yhteistä toimijuutta ja hyvinvointia liikunnan avulla. Hankkeessa tuetaan sekä vieraskielisiä että suomenkielisiä ikääntyneitä, jotta he löytäisivät yhdessä erilaisia mahdollisuuksia elää laadukasta ja kokemusrikasta elämää aktiivisina toimijoina kotikaupungissaan. Hanke pyrkii löytämään uusia harrastuksia liikunnasta, joka soveltuu ikääntyvien kuntotasoon ja toiveisiin. Hankkeen tarkoitus on myös ehkäistä toimintakyvyn laskua ja koronaviruksen aiheuttamia vaikutuksia liikkumiseen ja sosiaalisuuteen. Hankkeen rahoittaa Helsingin kaupungin iäkkäiden liikunnan edistämisen erityisavustus.
Tiistaina saimme tutustua kiinankieliseen ryhmään Kinaporin seniorikeskuksessa sekä
kurdinkieliseen ryhmään JADE:n omissa tiloissa Töölössä. Keskiviikkona tutustuimme kahteen
arabiankieliseen ryhmään. Arabiankielinen ryhmä oli ymmärtääksemme jaettu koronavirustilanteen aikana kahteen osaan sen suuren osallistujamäärän vuoksi. Oli erittäin antoisa ja avartava kokemus päästä ohjaamaan erilaisia ryhmiä erilaisista kulttuuritaustoista. Meille geronomiopiskelijoina myös kahden eri tulkin kanssa työskentely oli mielenkiintoista ja uutta. Meillä oli jokaiselle ryhmälle suunniteltuna sama sisältöpohja PowerPointilla, mutta ryhmän ja tilanteen mukaan joustavasti muokkasimme ohjausta ja keskustelua hetkeen sopivaksi. Jokaisessa ryhmässä keskustelua herätti erityisesti Ukrainan tilanne, mutta myös pelko Suomen tulevaisuudesta.
Aiheenamme oli siis arjen hyvinvointi useammasta eri näkökulmasta. Kerroimme kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja sen yhteydestä ravintoon sekä ruokailuun. Pääpainomme esityksessä oli lepo ja rentoutuminen arjen keskellä. Koimme, että nämä aiheet olivat vallitsevaan tilanteeseen sopivia ja herättivätkin ryhmissä keskustelua. Tavoitteenamme oli edistää ryhmäläisten tietotaitoa rentoutumisen merkityksestä. Rentoutumismenetelmänä käytimme lyhyttä mindfulnessharjoitusta. Mindfulness on meditaatiometodi, joka perustuu läsnäoloharjoitteisiin. Harjoituksissa pysähdytään havainnoimaan läsnäolon keinoin nykyhetkeä sekä kehon ja mielen tuntemuksia tuomitsematta niitä. Mindfulness-meditaatiolla on tutkittu olevan masennus- ja ahdistusoireita sekä kiputuntemuksia lievittäviä vaikutuksia (Duodecim 2016). Vaikka mindfulnessilla onkin juuret itämaisissa uskonnollisfilosofisissa traditioissa, niin sen harjoittaminen ei ole kulttuuri- tai uskontosidonnaista. Tämän koimme tärkeäksi tuoda esille.
Meille vierailu JADE:ssa ja etenkin kokemus monikielisten ikääntyneiden kanssa oli arvokas ja näköaloja rikastuttava kokemus. Vieraassa maassa asuvalle ikäihmiselle JADE:n kaltainen
”olohuone” lisää varmasti kotiutumista uuteen ympäristöön sekä hyvinvointia yhteisöllisen ja
monipuolisen toiminnan avulla.
Aurinkoisin terveisin,
Geronomiopiskelijat Anne-Marie, Carina, Jutta ja Satu
Lähteet:
Duodecim 2016. Raevuori Anu. Mindfulnessin terveysvaikutukset – mitä lääkärin on hyvä tietää?
<https://www.duodecimlehti.fi/duo13356>; Viitattu 17.3.2022
ETNIMU-projekti. 2017. ETNIMU-opas. Kulttuurisensitiivinen muistityö.
<https://www.muistiasiantuntijat.fi/mediafiles/ETNIMU_opas_Kulttuurisensitiivinen_muistity%C3%B6_17.p.... Viitattu 17.3.2022.
Jade yhteisö. Ryhmätoimintaa Jade toimintakeskuksessa.
<https://www.jadeyhteiso.fi/ryhmatoiminta.>; Viitattu 17.3.2022
Ikävertaisesta liikuntakaveriksi – hankkeen tarkoituksena on edistää vieraskielisten ja suomenkielisten ikääntyneiden yhteistä toimijuutta ja hyvinvointia liikunnan avulla. Hankkeessa tuetaan sekä vieraskielisiä että suomenkielisiä ikääntyneitä, jotta he löytäisivät yhdessä erilaisia mahdollisuuksia elää laadukasta ja kokemusrikasta elämää aktiivisina toimijoina kotikaupungissaan. Hanke pyrkii löytämään uusia harrastuksia liikunnasta, joka soveltuu ikääntyvien kuntotasoon ja toiveisiin. Hankkeen tarkoitus on myös ehkäistä toimintakyvyn laskua ja koronaviruksen aiheuttamia vaikutuksia liikkumiseen ja sosiaalisuuteen. Hankkeen rahoittaa Helsingin kaupungin iäkkäiden liikunnan edistämisen erityisavustus.
Projektin tavoitteet ja toteutus
Projektimme tavoitteena oli ikääntyneiden vieraskielisten tietoisuuden lisääminen hyvinvoinnin eri teemoista. Projektissamme pyrimme selkokielellä ja ryhmätoiminnan avulla edistämään ikääntyvien toimijuutta, osallisuutta sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toimintaamme ohjasi kulttuurisensitiivinen työote, jonka lähtökohtana on yksilön tarpeiden ja taustan huomioiminen. Kulttuurisensitiivinen työote voi koostua kolmesta askeleesta; etnistaustaisten ikääntyvien tavoittamisesta, aidosta kohtaamisesta ja luottamussuhteen syntymisestä (ETNIMU-projekti 2017: 28). Omassa projektissamme keskityimme kahteen jälkimmäiseen, sillä ryhmät olivat jo olemassa.Tiistaina saimme tutustua kiinankieliseen ryhmään Kinaporin seniorikeskuksessa sekä
kurdinkieliseen ryhmään JADE:n omissa tiloissa Töölössä. Keskiviikkona tutustuimme kahteen
arabiankieliseen ryhmään. Arabiankielinen ryhmä oli ymmärtääksemme jaettu koronavirustilanteen aikana kahteen osaan sen suuren osallistujamäärän vuoksi. Oli erittäin antoisa ja avartava kokemus päästä ohjaamaan erilaisia ryhmiä erilaisista kulttuuritaustoista. Meille geronomiopiskelijoina myös kahden eri tulkin kanssa työskentely oli mielenkiintoista ja uutta. Meillä oli jokaiselle ryhmälle suunniteltuna sama sisältöpohja PowerPointilla, mutta ryhmän ja tilanteen mukaan joustavasti muokkasimme ohjausta ja keskustelua hetkeen sopivaksi. Jokaisessa ryhmässä keskustelua herätti erityisesti Ukrainan tilanne, mutta myös pelko Suomen tulevaisuudesta.
Aiheenamme oli siis arjen hyvinvointi useammasta eri näkökulmasta. Kerroimme kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja sen yhteydestä ravintoon sekä ruokailuun. Pääpainomme esityksessä oli lepo ja rentoutuminen arjen keskellä. Koimme, että nämä aiheet olivat vallitsevaan tilanteeseen sopivia ja herättivätkin ryhmissä keskustelua. Tavoitteenamme oli edistää ryhmäläisten tietotaitoa rentoutumisen merkityksestä. Rentoutumismenetelmänä käytimme lyhyttä mindfulnessharjoitusta. Mindfulness on meditaatiometodi, joka perustuu läsnäoloharjoitteisiin. Harjoituksissa pysähdytään havainnoimaan läsnäolon keinoin nykyhetkeä sekä kehon ja mielen tuntemuksia tuomitsematta niitä. Mindfulness-meditaatiolla on tutkittu olevan masennus- ja ahdistusoireita sekä kiputuntemuksia lievittäviä vaikutuksia (Duodecim 2016). Vaikka mindfulnessilla onkin juuret itämaisissa uskonnollisfilosofisissa traditioissa, niin sen harjoittaminen ei ole kulttuuri- tai uskontosidonnaista. Tämän koimme tärkeäksi tuoda esille.
Kokemukset ja oivallukset
Nämä kaksi päivää JADE:ssa olivat todella onnistuneita ja antoisia. JADE:n lämmin ja avoin ilmapiiri huokuu heti ovesta sisään astuttaessa. Vaikka olimme kaikille ryhmille ennestään tuntemattomia, meidät toivotettiin tervetulleiksi ja osoitettiin kiinnostusta esitystämme kohtaan. Ryhmät olivat keskenään monin tavoin erilaisia, mutta jokaisessa ryhmässä oltiin aktiivisia, esitettiin kysymyksiä sekä jaettiin kokemuksia avoimesti ja mahdollisuuksien mukaan kommunikoitiin myös suomeksi. Oli hienoa huomata, miten osallistujat kokivat JADE:n tiloissa olonsa turvalliseksi. Oli selvästi havaittavissa, kuinka tärkeää oli tavata samasta kulttuurista tulevia ihmisiä ja oman ryhmän kanssa toimiminen lisäsi mielekkyyttä arkeen. Toisaalta myös JADE:n henkilökuntaan sekä meihin vierailijoina suhtauduttiin arvostavasti. Ryhmien kokoontumisten aikana keskustelu oli vilkasta, ajatuksia ja mielipiteitä jaettiin innolla ja myös tunteita uskallettiin näyttää. Osa saattoi poiketa naapurihuoneessa rukoilemassa ja palata sen jälkeen takaisin ryhmään.Meille vierailu JADE:ssa ja etenkin kokemus monikielisten ikääntyneiden kanssa oli arvokas ja näköaloja rikastuttava kokemus. Vieraassa maassa asuvalle ikäihmiselle JADE:n kaltainen
”olohuone” lisää varmasti kotiutumista uuteen ympäristöön sekä hyvinvointia yhteisöllisen ja
monipuolisen toiminnan avulla.
Aurinkoisin terveisin,
Geronomiopiskelijat Anne-Marie, Carina, Jutta ja Satu
Lähteet:
Duodecim 2016. Raevuori Anu. Mindfulnessin terveysvaikutukset – mitä lääkärin on hyvä tietää?
<https://www.duodecimlehti.fi/duo13356>; Viitattu 17.3.2022
ETNIMU-projekti. 2017. ETNIMU-opas. Kulttuurisensitiivinen muistityö.
<https://www.muistiasiantuntijat.fi/mediafiles/ETNIMU_opas_Kulttuurisensitiivinen_muistity%C3%B6_17.p.... Viitattu 17.3.2022.
Jade yhteisö. Ryhmätoimintaa Jade toimintakeskuksessa.
<https://www.jadeyhteiso.fi/ryhmatoiminta.>; Viitattu 17.3.2022