Kaunis minä, Pystyvä minä

Teimme sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön yhteistyössä Jade yhteisön kanssa. Kehitimme ja toteutimme kahden kerran työpajakokonaisuuden ”Kaunis minä, Pystyvä minä” Jaden somalin sekä darin ja farsin kielivertaisryhmissä. Lyhyen työpajamme päämääränä oli vaikuttaa voimaantumiseen laajemmassa prosessissa itsetunnon osa-alueella ja lisätä uskoa itseen, omiin kykyihin ja pystyvyyden tunteeseen. Tavoitteenamme oli voimaantumista ja minäpystyvyyttä tukeva toiminta, jossa huomioimme ja näemme itsemme arvostavalla ja hyväksyvällä tavalla. Hyödynsimme toiminnassa luovia menetelmiä, kuten omakuvan piirtämistä sekä pohdimme omia vahvuuksia, osaamista, toiveita sekä unelmiamme.

Inspiroiduimme omakuvatyöskentelyyn Miina Savolaisen (2009) voimauttavan valokuvan menetelmästä ja hänen näkemyksestään omakuvasta. Savolaisen mukaan omakuvat heijastelevat sitä, miten henkilö kokee ja näkee itsensä. Ne voivat olla konkreettisia tai symbolisia kuvia itsestä, joista henkilö tunnistaa jotain olennaista itsestään. Omakuvaa tehdessä ihminen joutuu pohtimaan, mitä asioita itsestään haluaa tuoda esille. Hän pitää omakuvan hyväksymistä metaforana itsensä hyväksymiselle. Keskittyminen itseen myönteisellä tavalla, mahdollistaa luovuuden heräämisen tai sen uudelleen löytymisen (Savolainen 2009: 220–222). Rakensimme ensimmäisen tapaamiskerran omakuvan ympärille, jossa itseä tarkastellaan intuitiivisella tasolla ja toisen tapaamiskerran enemmän tietoiseen omien vahvuuksien pohdintaan.

Palveluiden väliinputoajat

Halusimme tehdä opinnäytetyömme yhdessä Jade yhteisön kanssa, sillä ikääntyvät vieraskieliset ovat usein unohdettu ryhmä palveluissa ja tutkimuksissa. Ikääntyvien vieraskielisten osuus tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa (Dufva 2020). Ikärakenteen muutokset sekä maahanmuuton kasvu, eivät kuitenkaan ole toisistaan erillisiä ilmiöitä. Tällä hetkellä ikääntyvien vieraskielisten ryhmä putoaa Suomessa helposti palveluiden väliin. Vanhuspalveluissa, ei välttämättä ole tarpeeksi osaamista tai tietoutta vieraskielisen vanhuksen erityistarpeista ja kuntien maahanmuuttajapalvelut ovat usein kohdistettu työikäisille. Vastuu jää siis väistämättä perheille ja kolmannelle sektorille (Heikkinen & Lumme-Sandt 2014).

50 ikävuoden jälkeen kotoutuminen hankaloituu selkeästi, sillä uuden kulttuurin omaksuminen vaikeutuu muun muassa kielen oppimisen haasteiden takia. Suomessa kotoutumispolitiikka on hyvin työelämäkeskeistä, jolloin moni vanhemmalla iällä Suomeen tullut ei saa samanlaisia tukipalveluita kuin työikäiset. Jos eläkeikään on vielä aikaa, ollaan silti usein työmarkkinoilla huonommassa asemassa iän, etnisyyden ja sukupuolen vuoksi. Jo 70-luvulla tämä ilmiö tunnettiin vanhuustutkimuksessa nimellä ”Double Jeobardy” (Dowd & Bengston 1978). Nykyään puhutaan ennemmin intersektionaalisuudesta, kun tulisi ottaa huomioon kaikki tasot, jolla henkilö tai ryhmä voi olla alisteisessa asemassa yhteiskunnassa. Esimerkiksi naissukupuolen on todettu olevan riski ikääntyvien ja maahanmuuttajien mielenterveydelle. Muita riskejä ovat alhainen koulutustaso, työttömyys, huonoksi koettu terveys, krooniset sairaudet, leskeys ja avioero sekä sosiaalisten verkostojen puute. Uuden kielen oppimisen vaikeus, liikkumisen rajoittuminen sekä mielekkään tekemisen vähäisemmät vaihtoehdot tuovat erityisiä stressitekijöitä ikääntyneiden elämään (Kirmayer, Narasiah, Munoz, Rashid & Ryder 2011: 962.).

Oivalluksia työpajasta

Taiteellisten menetelmien käyttäminen on oiva tapa työskennellä kielimuurista huolimatta ja taiteen toteuttaminen voi olla jo itsessään voimauttavaa. Taiteen käyttäminen menetelmänä ei ole kuitenkaan täysin ongelmatonta ja on tärkeä olla tietoinen erilaisista kulttuurisista eriäväisyyksistä. Taide nähdään helposti kaikkia yhdistävänä̈ tekijänä, jossa on mahdollista osallistua ja olla osallisena. Huomasimme kuitenkin ensimmäisen tapaamiskerran aikana, etteivät näkemykset taiteen tuottamisesta ja tulkitsemisesta ole universaaleja. Taiteellisen toiminnan tuottamisessa tulee tunnistaa toiminnan tavoitteet ja arvot sekä näiden lähtökohdat, eli kuka tai ketkä nämä määrittelevät (Lilja-Viherlampi & Rosenlöf 2019: 25–27).

Monelle naiselle itseä ja omien vahvuuksien pohtiminen oli vierasta ja meille sanottiin suoraan, että he eivät juurikaan ole aikaisemmin niitä pohtineet. Itsensä kehumista saatetaan myös pitää paheksuttavana. Tämä olikin reaktio, jota osasimme odottaa ja myös hypoteesi, joka innoitti meitä työskentelemään kyseisen teeman parissa. Naiset elävät elämäänsä paljolti perheen, lapsien ja yhteisön kautta. Usein kuulemme, kuinka he kehuvat ja kertovat kuinka ylpeitä ovat lapsistaan, jotka ovat saavuttaneet jotakin. Lähtökohtamme kuitenkin oli, että jokaisella on oikeus myös nähdä itsensä arvokkaana ja kauniina persoonana.

Vanhenemiseen sanomattakaan maahanmuuttoon liittyy monia muutoksia elämässä ja ruumiissa, joka voi altistaa itsetunnon ja minäpystyvyyden kolauksille ja heikkenemiselle. Keho, joka ei toimi kuten ennen, vieras kieli ja kommunikaatiovaikeudet, uusien asioiden omaksuminen vaikeutuu. Voimaantumiseen, minäpystyvyyteen ja itsetuntoon liittyvä kirjallisuus keskittyy kuitenkin hyvin vahvasti lapsuus ja nuoruusikään. Huomasimme, että näiden teemojen käsittely olisi tarpeellista myös vanhemmalla iällä, etenkin maahanmuuttajien keskuudessa. Suurimmalla osalla osallistujista on jo aikuistuneita lapsia, joten he elivät juuri sitä ikää kun ei tarvitse huolehtia enää samalla tavalla lapsistaan. Eräs sanoittikin hienosti, että nyt on hänen vuoronsa elää. Kaiken ikääntymiseen ja sen negatiivissävytteiseen heikkenemiseen keskittyneen narratiivin vierelle on tärkeä tuoda voimauttava näkökulma asioista, joita osaa, missä on hyvä ja mihin kaikkeen pystyy! 

Tuoreet sosionomit Tilda ja Ronja

Opinnäytetyö luettavissa kokonaisuudessaan: https://www.theseus.fi/handle/10024/752798

Lähteet:

Dowd, James & Bengtson, Vern 1978. Ageing in Minority Populations an Examination of the Double Jeopardy Hypothesis. Journal of gerontology 33(3): 427–36.

Dufva, Mikko. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Sitra. https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf Viitattu 31.03.2022.

Heikkinen, Sari & Lumme-Sandt, Kirsi 2014. Ikääntyvä maahanmuuttaja kuntien kotout- tamisohjelmissa ja vanhuspoliittisissa ohjelmissa. Gerontologia 28(3), 2014.

Kirmayer, Laurence & Narasiah, Lavanya & Munoz, Marie & Rashid, Meb & Ryder, An- drew G. 2011. Common mental health problems in immigrants and refugees: general approach in primary care. Canadian Medical Association. Ottawa Vol. 183: 959–967.

Lilja-Viherlampi, Liisa-Maria & Rosenlöf, Anna-Mari 2019. Moninäkökulmainen kulttuu- rihyvinvointi. Teoksessa Tanskanen, Ilona (toim.). Taide töissä – Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taitelijan rooliin yhteisöissä. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 256. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. 20–39.

Savolainen, Miina 2009. Voimauttava valokuva. Teoksessa Halkola, Ulla & Manner- maa, Lauri & Koffert, Tarja & Koulu, Leena (toim.): Valokuvan terapeuttinen voima. Hel- sinki: Duodecim. 211–228.