Järjestötyöntekijöiden kokemuksia ikääntyvien vieraskielisten haasteista palvelujärjestelmässä

Ikääntyvät vieraskieliset ovat kasvava ryhmä Suomessa, mutta heidän äänensä tulee heikosti kuulluksi. He ovat haavoittuvassa asemassa palvelujärjestelmässä ikänsä ja taustansa takia ja jäävät usein palveluiden ulkopuolelle. Kohderyhmän parissa työtä tekevien järjestötyöntekijöiden näkökulma on tärkeä, koska heillä on sekä palvelujärjestelmän tuntemusta, että käytännöllistä kokemusta vieraskielisten ikääntyvien haasteista ja siitä, mistä he jäävät paitsi.

Opinnäytetyöskentelyä aiheen parissa

Teimme opinnäytetyön, jossa tutkimme järjestötyöntekijöiden kokemuksia ikääntyvien vieraskielisten haasteista suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Jade yhteisö ry:n JADE-toimintakeskuksen ja Kotkassa toimivan Koskenrinne ry:n toteuttaman Kotona täälläkin -hankkeen (2020–2022) kanssa. Tarkoituksenamme oli saada ymmärrys järjestötyöntekijöiden kokemuksista eri kulttuuritaustoista tulevien ikääntyvien haasteista suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Tarkoituksena oli myös saada tietoa iäkkäiden vieraskielisten sosiaali- ja terveyspalveluihin pääsemisestä ja niissä toimimisesta.

Opinnäytetyömme tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ikääntyvien vieraskielisten haasteista ja tarpeista suomalaisessa palvelujärjestelmässä sekä tuoda näkyväksi järjestötyöntekijöiden kokemuksista nousevia kehittämistarpeita.

Tutkimuksen tuloksia 

Tutkimuksemme osoitti, että palvelujärjestelmän asiakkaana vieraskieliset ikääntyvät kohtaavat erilaisia haasteita, jotka vaikeuttavat palveluiden löytämistä sekä olemassa olevien palvelujen saavutettavuutta. Iäkkäiden vieraskielisten erityspiirteet sekä olosuhteiden erilaisuudet tulisi huomioida nykyistä paremmin palvelujärjestelmässä, jotta tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi myös heidän kohdallansa. Palveluiden joustaminen vieraskielisten iäkkäiden tarpeisiin voisi tarkoittaa esimerkiksi enemmän ohjausta ja suunnitelmalista tukea sekä tavanomaista kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa.

Vieraskielisten ikääntyvien parissa toimivat järjestöt tekevät paljon taustatyötä, jolla helpotetaan asiakasryhmän palvelujärjestelmässä toimimista ja säästetään yhteiskunnan resursseja. Järjestöt toimivat kokoontumispaikkana, neuvonantajana ja välikätenä eri tahojen välillä. Ne pitävät ääntä asiakkaidensa oikeuksista ja kouluttavat ammattilaisia. Tukemalla järjestöjen toimintaa ja monitahoista yhteistyötä voi vaikuttaa siihen, että palveluja kehitetään suuntaan, josta asiakkaat hyötyvät eniten, ja näin edistää palvelujen tosiasiallista yhdenvertaisuuta.

 Ikääntyvien kohtaamat haasteet

Suurimmat haasteet ovat ikääntyvien vieraskielisten heiveröinen suomen kielen taito ja suomalaisen palvelujärjestelmän tuntemattomuus. Viranomaisten neuvonta, kotisivut, tiedotteet jne. eivät kohtaa kohderyhmää, sillä asiakasryhmän suomen kielen oppiminen on hidasta verrattuna muihin ikäryhmiin. Puutteellisen suomen kielen taidon takia palvelujen hakeminen ja niiden kulun ymmärtäminen on vaikeaa ilman ulkopuolista apua eikä kokonaisuus eri palveluista hahmotu. E-palvelujen aktiivinen käyttöönotto sosiaali- ja terveyspalveluissa on myös iso haaste ikääntyville vieraskielisille, sillä heidän puutteelliset digitaaliset taitonsa lisäävät riskiä jäädä palvelujen ulkopuolille. Kerätyn aineiston perusteella voidaan sanoa, että ilman ulkopuolista apua monet palvelut olisivat jääneet hakematta tai saamatta.

Ratkaisuja palveluiden saatavuuteen

Järjestötyöntekijöillä oli kehitysehdotuksia jatkoa ajatellen. Järjestötyöntekijät nostivat esiin, että asiakkaat tarvitsivat enemmän omankielistä toimintaa ja kielitaitoisia ammattilaisia. Ammattilaisten tulisi paremmin huomioida ikääntyvien vieraskielisten tarpeet ja antaa räätälöityjä tietoja sekä palveluja. Ammattilaisten kulttuurista kompetenssia tulisi kehittää. Palvelujen hakemisen ja saamisen prosessi tulisi muuttaa helpommaksi ja läpinäkyvämmäksi.

Pohdimme myös itse jatkotutkimus- ja kehitysehdotuksia. Jatkossa olisi hyvä tutkia myös julkisen sektorin ammattilaisten näkökulmaa. Tärkeää olisi myös saada iäkkäiden vieraskielisten mielipiteet palvelujen saavutettavuuden parantamisen suhteen. Heidän näkemyksiänsä palveluista voisi saada esimerkiksi järjestämällä asiakasraateja. Raateihin voisi osallistua myös kohderyhmän parissa työskentelevien järjestöjen edustajat. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kulttuurisen kompetenssin kehitykseen voisi vaikuttaa esimerkiksi ohjaamalla työntekijöitä osallistumaan maksuttomaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamaan PALOMA-koulutukseen. Pohdimme myös, että yhtenä kehittämisideana olisi iäkkäille vieraskielisille tarkoitettu matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalvelu, jossa voisi saada palveluja eri kielillä sekä eri kielille käännettyjä esitteitä ja oppaita.

Opimme prosessin aikana tekemään tutkimustyötä sekä analysoimaan tutkimuksessa saatua aineistoa ja tekemään sen pohjalta johtopäätöksiä. Saimme positiivisen kokemuksen sujuneesta yhteistyöstä yhteistyökumppaneiden kanssa. He olivat kannustavia ja heihin pystyi ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. Oli ilo tehdä JADE-toimintakeskuksen ja Kotona täälläkin-hankkeen kanssa yhteistyötä!

Mia-Liisa Jääskeläinen, Gerli Jukham ja Ekaterina Sakhalova

Opinnäytetyömme löydät Theseuksesta: https://www.theseus.fi/handle/10024/780203